Laiskottaa

Ja ei ole oikein mitään uutta ja tähdellistä kerrottavaa. Siis sen lisäksi että jenkit pistivät taas terrorivaroituksen Ugandassa asuville kansalaisilleen ja tällä kertaa YK:nkin turvabyroo yhtyi siihen. Tämä meinaa sitä, että en lähde kaljanhaku-kauppareissuun vaan jään mieluummin himaan. Tuokoon vaimo salaattia ja kurkkua toimiston ulkopuolella päivystävältä vihannemyyjältä. Erittäin epätodennäköistähän mitenkään mihinkään liittymättömän yksittäistapauksen jalkoihin joutuminen toki olisi mutta jos ei ole ihan pakottavaa tarvetta mennä mzungu-ostarille niin wällähi en mene.

U:n mopoilin uudelle kosher-kaverilleen tuonne Bugolobin peräpäätyyn. On kiva että sille on nyt löytynyt semmoinen samanmoinen hippityttö kaveriksi. Siellä ne pitkissä hameissaan jäivät keijukaistelemaan. Pienempi lähti tallaamaan reppu selässään naapuriin italialaisen kaverinsa luo eli hiljaista on talossa. Jes!

Lavantauti tapauksia tulee edelleen tasaisesti. Nyt sitten on auenneet intialaistyyliset markkinat "uudelleen pullotetun veden" myynnille. Kaupasta saa puoli litraa "aitoa" pullovettä kuudella sadalla eli viidellätoista sentillä. Kadulta saman pullon mutta "eri" vedellä saa viidellä sadalla. Säästö: kolme ja puoli senttiä. Satasella saa kaupasta yhden irtokarkin. Kannattaako? Varsinkin kun terveysviranomaiset olivat käyneet labrassa läpi randomisti ostettuja katupulloja. 63% oli ollut jäänteitä silkasta gaagasta. Meillä muuten pestään nykyään vihanneksetkin keitelyllä vådalla.

Jos sitten laittaisi vaikka kuvia, ilman isompia selityksiä. Eli "tapahtui niinä päivinä, taas":

 Nykyään pienempikin menee jo käsikellukkeilla. "Minä uia!"

 E:n paras suomalainen kaverikin oli helmikuussa käymässä.

 Good people we met eli ex-kollega "future job day":n puvussaan. 

 Skipataan kahvit.

Hampaitakin on pudonnut. 

Mojito kotiinkuljetettuna.

Pikkuisen oli lämpöjäkin joo päällä. 

Viime sunnuntaina oltiin E:n kanssa tässä kuosissa. Se siis on nukahtanut tuohon.