Die Fahne hoch

Horst Ludwig Wessel (9. lokakuuta 1907 Bielefeld, Saksa – 23. helmikuuta 1930 Berliini, Saksa) oli saksalainenkansallissosialisti ja SA-Sturmführer. Nuorena ammutusta Wesselistä tuli kansallissosialistisen liikkeen huomattavin marttyyri ja hänen sanoittamansa Horst-Wessel-Lied toimi natsi-Saksan epävirallisena kansallislauluna.

Horst Wessel oli pastorin poika ja oikeustieteiden opiskelija. Hän liittyi kansallissosialistisen puolueen rynnäkköosastoSturmabteilungiin (SA) Weimarin tasavallan viimeisinä päivinä. Rynnäkköosaston jäseniä, Sturmmänner (tai SA-Männer), kutsuttiin heidän puolueasujensa värin vuoksi ruskeapaidoksi. Wessel herätti Joseph Goebbelsin huomion. Tämä lähetti hänet Wieniin vuonna 1928 organisoimaan kansallissosialistista nuorisoliikettä.

Wesselin palattua Saksaan hänen väitetään järjestäneen hyökkäyksen erääseen kommunistien toimitilaan Berliinissä. Myöhemmin hänen väitetään joutuneen riitaan vuokraemäntänsä kanssa mahdollisesti maksamattomien vuokrien takia.^lähde? Vuokraemännän kerrotaan kertoneen asiasta kommunisteille, jotka näkivät tässä mahdollisuuden kostoon. Kommunisti Ali Höhler ampui Wesseliä päähän, ja tämä kuoli sairaalassa muutamaa viikkoa myöhemmin. On väitetty,^{kenen mukaan?} että Höhlerillä olisi lisäksi ollut henkilökohtaista kaunaa Wesselille naisasioista.[1]

Wesselistä tehtiin kansallissosialistien marttyyri. Hän sai julkiset hautajaiset, joihin osallistui 30 000 ihmistä. Ruskeapaidat lauloivat hautajaisissa hänen muutamaa kuukautta aiemmin kirjoittamansa Horst-Wessel-Liedin, josta tuli myöhemmin kansallissosialistisen puolueen virallinen laulu ja myöhemmin natsi-Saksan toinen kansallislaulu.

Sodan jälkeen Horst Wesselin hauta sijaitsi Itä-Berliinissä. Hauta häväistiin monta kertaa ja kivi katosi. Vieressä sijaitseva Clara Wesselin hauta on saanut olla rauhassa.

Ei. En ole vieläkään natsiksi ruvennut. Historiafriikkiä vaan kiinnostaa, no, historia.

Tuli vaan jotenkin mieleen tänään kotimaan uutisia seurattuani. Leireillä tavataan. Jos ei opita sisälukemaan ennen sitä.

Vaikka eihän sitä rehellisellä ihmisellä ole hätää niin kauan kun vaan mielipiteet ovat oikeita.

Ja lopulta totuus on kuitenkin: 

Kyä me ihmiset ollaan vaan niin tyhmiä.

P.S. Ennenkuin tänne ruvetaan kommentoimaan asemantaustalla asuneen pankinjohtajan pojan tavoin sosiaalisia hätähuutoja niin sanon että joo: Epäkohtia on ja niihin pitää puuttua. Siis ihan oikeisiin epäkohtiin. 

Kun näinhän sen maailman pitäisi olla. Peace love happiness.