Kotiväellä oli toivomuksena josko voitaisi puhua uusien isäntien kanssa. Rahoituksesta.
Kas kun mehän annoimme noille perheellisille ihmisille mikrolainaa heidän tarvitessaan. Katsomalla Ugandan koulukalenteria pystyi kertomaan koska pyyntö tulee. Lyhennykset pois palkasta ja kaikki ok.
Sakemanni-isäntä uutena afrikkalaisena toi sisään systeemin, jossa palkasta säästetään "sisään".
Näinhän se järkevin tapa onkin. Silloin jos palkattuina olisi perheettömiä, suoraan "kylästä" otettuja "työläisiä". Mulla ei sydän kestänyt. Puutarhuri-Miltonin sormet ainakin pelastettiin sokeritaudilta tällä "autetaan, katotaan sitä maksua sitten"-metodilla
Näillä on kuitenkin niin monta suuta kiinni mzungulla töissä olossa (kotikylät mukaan lukien) että...
Vähän koitettiin aseveljille kertoa mutta sitten toisaalta meidän väki sai suoraan jatkoa duuneilleen. Näin ei käy 85% tapauksissa. Uudet pomot, uudet säännöt. Ei meillä ole sanaa tuohon. Ei väellä edelleenkään huonosti ole. Sakemanni on sakemanni.
Sen sanon kuitenkin että ugandalainen ymmärtää bushidon. Sakemanni ei vielä ehkä sitä ymmärrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti