Itsku-diplomaattikavereiden lähetystötilauskin tuli ja sitä kautta meidänkin tilaamat kamat. Oli meinaan jonkun verran tavaraa Hondassa. 10 kiloa pastaa, 10 kiloa risottoriisiä, kymmenen kiloa cous cousta, 10 litraa oliiviöljyä, kaksi paalia baaskapaperia, pari laatikkoa rieslingiä, säilykelohta, tomaattipurkkeja, papupurkkeja jne... 1200 euroa selälleen mutta hei, tämä on Eritrea...
Emmä nyt oikein muuta kerrottavaa keksi. Paitsi että aikalailla luotettavien huhujen/informaation mukaan maan pääjehu on saanut pari päivää sitten slaagin ja on hoidossa Emiraateissa. Ans kattoo mitä tuleman pitää.
Itsenäisyyspäivänsä juhlimista ovat jo aloittelemassa. Koko kuukausi on varattu näille kinkereille. Keskellä hijabissa meidän E, joka valittiin esittämään maan yhdeksästä etnisestä ryhmästä rashaidaa. En ollut ihan vakuuttunut roolistaan mutta eipä ollut onneksi myös likkakaan. "Ihan hirveen kuuma kaapu ja sieltä ei näe mitään. En tykkää."
Saarella syötiin taas harppuunoitua barrakudaa.
"Jäi iholleni hiekkaa rannan autioituneen". Tai no, asui tuolla saarella naapurisaaren kalastajien vuohia.
Täällä oli 50-luvulla jenkkien sotilastukikohta. Toivat harrastuksensa mukana eli aito viiskytälukulainen keilahalli alkuperäisine kamoineen. Keilat nostellaan käsin ja kuula tulee takaisin kun se nostetaan painovoimaiseen liukumäkeen. Aavistuksen olivat baanat päässeet perskautumaan eikä vahaakaan ihan eilen oltu pintaan vedetty.
Oli siellä toimiva possujunakin. Laitettiin vain yksi mukula kerrallaan ajelulle jotta mahdollisen sähköiskun sattuessa eivät menisi kummatkin.
Etiopialaisten Zavod imeni I.A. Lihatsova on vähän hapantunut vuosien saatossa eli patikoimassakin on käyty.
Koulun kevätkonsertti oli missäs muuallakaan kuin paikallisessa kansallisoopperassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti