maanantai 13. marraskuuta 2017

Mua ei huvita oikein mikään

Meillä oli eilen 5-vuotisbileet. Hienosti meni, ainakin siihen asti kunnes pihalle alkoi lentää aidan yli kiviä. Ei ollut vissiin paikallisten kakaroiden mielestä kivaa kun länkkäreillä oli hauskaa. Totuuden nimissä täytyy kyllä sanoa, että täällä kyllä ihan aikuisetkin saattavat ruveta heittelemään välillä kivillä. Onneksi ei osunut kehenkään.

Kävin myös perjantaina paikallisen OKL:n johtajan toimistossa pikku kehityskeskustelulla. Kas kun tilanne on sellainen, että liikunnan laitoksen pomo pelkää aivan saakelisti, että mä käräytän sen ei-osaamisesta. Koska eihän se oikein osaa opettaa liikuntaa. Tai siis se vetää kokolailla arkkaaisia tunteja.

Jo tuossa lukukauden alussa kävi selväksi, että se ei oikeastaan haluaisi mua sinne ollenkaan. Tai siis joo, kyllä sille kelpasivat uudet fudikset ja käsipallot + muu sporttisälä, jota firma sinne toimittaa kauttani. Lenkkarit ja verkkaritkin olisi pitänyt saada. Kuitenkin joka kerran, kun koitin puhua sen kanssa nykyaikaisesta liikuntakasvatuksesta, se rupesi kirjaimellisesti puhumaan mun päälle.

Olen seuraillut liikunnan jäbien teoriatunteja (ne siis opettelevat nyt käsipalloa. Kolme viikkoa meni luokissa käsipallosta puhumiseen. Toimitin/loin niille opetusmateriaalit sillä ajatuksella, että opiskelijat olisivat ihan itse lukeneet sen kuuden-seitsemän sivun tekstin ihan omatoimisesti ja varsinaisilla liikuntatunneilla oltaisiin kentällä skulaamassa. Juuei. Sanasta sanaan oppitunneilla käytiin teksti läpi ja ulkoa opeteltiin mm. käsipallon painot ja ympärysmitat... Luonnollisestikaan tämä pallo ei ollut läsnä tunnilla. Tiesittekö että käsipallomaalin tolppa on 8 cm leveä?) Seurailin sitten viime viikolla käytännön liikuntatunteja ja ehdotin että "voisinkos saada ensi viikolle yhden tunnin niin voisin vetää esimerkin suomalaisesta lähestymistavasta?" Kun tuota vartenhan meikäläinen on sinne palkattu.

Vastauksensa oli "How could that be possible?" Just.

Laitoksen johtaja totesi tilanteen ja myönsi myös, että tämä ongelma on ollut tiedossa jo jonkin aikaa. Ja että olen täsmälleen oikealla asialla jne. Lupasi jutella kyseisen hepun kanssa.

Järkkäilin sitten kuitenkin toisen liikunnanmaikan kanssa sen näytetunnin paikan täksi päiväksi. Suunnitelmat olivat valmiit, ei muuta kuin työhön ja toimeen. 10:20 aamulla pärähtäisi Eritrean historian hienoin käsipallotunti käyntiin.

Paitsi että se facultyn johtaja-kusipää ei ollut tänään paikalla, ja hänellä on ainoat avaimet liikuntavarastoon. Ei palloja, ei mitään. Se siis miinoitti sitten tällä tavalla mun tunnin, koska laitoksen johtaja oli puhunut hänen kanssaan asiasta.

Tämä ei ole millään lailla sitten erikoinen tilanne näiden veijareiden kanssa. Kuvismaikka on ihan samanlainen, se ei osaa itse opettaa yhtään ja siksi se koittaa sabotoida kalkkiväen tunteja kaikin mahdollisin keinoin.

Hieno sakkia nämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti