lauantai 24. maaliskuuta 2018

Ajatuksia/oppitunti uudelle Afrikkaan lähtijälle

Oltiin Ugandassa joo. Tavattiin "kotiväki" ja "isäntänsä".

Kotiväellä oli toivomuksena josko voitaisi puhua uusien isäntien kanssa. Rahoituksesta.

Kas kun mehän annoimme noille perheellisille ihmisille mikrolainaa heidän tarvitessaan. Katsomalla Ugandan koulukalenteria pystyi kertomaan koska pyyntö tulee. Lyhennykset pois palkasta ja kaikki ok.

Sakemanni-isäntä uutena afrikkalaisena toi sisään systeemin, jossa palkasta säästetään "sisään".

Näinhän se järkevin tapa onkin. Silloin jos palkattuina olisi perheettömiä, suoraan "kylästä" otettuja "työläisiä". Mulla ei sydän kestänyt. Puutarhuri-Miltonin sormet ainakin pelastettiin sokeritaudilta tällä "autetaan, katotaan sitä maksua sitten"-metodilla

Näillä on kuitenkin niin monta suuta kiinni mzungulla töissä olossa (kotikylät mukaan lukien) että...

Vähän koitettiin aseveljille kertoa mutta sitten toisaalta meidän väki sai suoraan jatkoa duuneilleen. Näin ei käy 85% tapauksissa. Uudet pomot, uudet säännöt. Ei meillä ole sanaa tuohon. Ei väellä edelleenkään huonosti ole. Sakemanni on sakemanni.

Sen sanon kuitenkin että ugandalainen ymmärtää bushidon. Sakemanni ei vielä ehkä sitä ymmärrä.


keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Pöörl of Ahrika

Käytiin likkojen "hiihtolomalla" pistäytymässä Ugandassa. Kampalassahan me enimmäkseen oltiin mutta ehdittiin sitä Murchison Fallsin kansallispuistossa taas pari päivää leopardiakin turhaan jahdata. Se otus on kyllä aivan varmasti taruolento, viisaan insinöörin ja huumorintajuisen nykyfeministin ohella.

Oli kiva reissu. Kavereita nähtiin ja Entebben paras saunakin kerittiin koeajaa. Noin muuten oli silmiinpistävää taas huomata, kuinka ns. vapaa markkinatalous vaan on toimivampi malli kuin keskusjohtoisuus. Kyllähän minä toki tiedän että siellä Ugandan maaseudulla on ääretöntä köyhyyttä jne. Silti ei voinut olla panematta merkille kuinka melkolailla jokainen tradin centre Kiryandongo Roadin varrella oli paremmin varusteltu kuin, no, koko Asmara. Suurin ero on siinä että Uganda, vaikka onkin täysin avusta riippuvainen, antaa ihmisten yrittää ja koittaa laittaa asioitaan omin neuvoin järjestykseen. Ja joo, kyllähän toki tuo Ugandan suhteellinen vauraus on jossain määrin johdannaista valtavasta velanotosta, en minä sitä. Uganda myös saa myös vetoapua ihan maantieteellisistä faktoistakin. Rautakanki juurtuu kahdessa viikossa... Siitä huolimatta tuloerot versus kurjuuden tasajako kääntyy kyllä yleisesti ottaen Rahnasto vs. Turhapuroksi.

Uganda siis näytti varsin rikkaalta ja kehittyneeltä. Niin se näkökulma voi muuttua. Matkalaukut naukuen koiranruoasta sun muusta Emborgin juustosta & pekonista palattiin lauantaina maisemiin.

Täällä länsimaisesta hapatuksesta vapaassa onnelassa ei ole sitten juuri uutta tapahtunut. Tai no, pikkusateet eli Belg ovat alkaneet. Pariin otteeseen on tullut vettä ja rakeita kuin #metoo syytöksiä Louhimiehelle (on se jännä että parisenkymmentä vuotta sattuneita ohjausmetodeja nostetaan esiin sen jälkeen, kun on ensin noiden tapahtumien jälkeen menty kuitenkin vielä viiteen-seitsemään herran ohjaamaan leffaan duuniin. Lisäksi on jännä että ohjaajan metodit ovat olleet samat myös miehille ja siitä suunnasta ei juuri naputusta kuulu. Ettei vaan olisi kyse pikkupikku kateudesta ja siitä, että Louhimies meni ja teki yli miljoona katsojaa keränneen leffan "väärästä aiheesta"). Laitettiin myös likkojen kanssa pientä vihannes & yrttitarhaa pystyyn.

Kuvia: Laitan kuvatekstejä myöhemmin illalla, täytyy kokata moussakaa ja pistää hapankaali tekeytymään.

Kehitys on kehittynyt. Takaisin tullessa pystyi katsomaan Merseyn Sinistä Punaisen meren yllä.

Kotikadulla oltiin, tosin ilman Jukka Puotilaa.

Bugolobin entinen uima-allastie ei tulvinut.

Kaikenlaista kauppakeskuksessa.

Vihreätä verrattuna Asmaraan.

Korean grilliä ja sushia. Tämä ei tällä kertaa juonut soijia.



Lehdistökatsausta.

Teekkarimyssyapina eli colobus.

Rankkivuon lautta.

Välillä jutut olivat ihan Pahkasikaa.


Hyeena puun alla.






#metoo. Uros meni vei kaadon lasikaton vaivaamilta naarailta.

Sekös sitten pisti harmittelemaan.

Tantor ei pitänyt meistä vaan lähti jolkottelemaan kiesin perään.


Sitten oli taas se hyeena. Asusteli pentujensa kanssa entisen Aminin rakennuttaman hotellin raunioissa ja oli siten syyllinen meidän leopardi-puutteeseen.


Hartebeest. Naamastaan viisivuotiaan piirtämä antilooppi.

Nämä saivat matookea ja g-nut soosia. Onni oli käsinkosketeltavaa.

Rokotiili, tuo viekas kala. Nuo pienemmät tulevat mielellään sadelätäköille isojen tieltä pois.

Karuman putoukset. Kuuselan ja Tien fallseja ei löydetty.


Matkalukemista. Näyttäisi sopivan pikkuväellekin.

Likat olivat kaksi päivää kouluissaankin. Päästiin paloharjoituksen uhreiksi.

Bugolobin sinipalli.

Siellä ne vaanivat pahaa-aavistamattomien eväitä eli tulevat mielellään avoimesta keittiön ovesta vieraisille.

Kotonakin saatiin olla yksi iltapäivä.

Hyvässä kunnossa. Tötterö johtuu kahden lenkillä portista päälle käyneen rotan edesottamuksista. Tai oikeastaan tämä lähtö johtui 25 tikin parannuttua pää edellä puskaan juoksusta ja haava auki.

Olivat tilanneet kolmen hepun tiimin pudottelemaan isosta palmusta kuivia alas. Tulevat meinaan rytinällä... No. Jäbien metodi oli ollut lyödä viisituumaisia tikapuiksi puuhuun ja kiivetä siten. Hulluja nuo ugandalaiset.

Tessalla on myös kaveri ja Tessa on pomo.



Itskuilla tehtiin gnoccheja.

Brand new kehätie. Daa daa daada daada autostrada. Kesäkuussa pitäisi aueta virallisesti mutta käytössähän tuo jo on.

Entebbessä käytiin Piece of Ugandalla saunassa ja poronkäristyksellä. Kummatkin sekä muutkin tarjonnat hyviksi havaittiin.

Juu. Mulla oli omat esitteet mukana. Ei näkynyt kokkelihutsuja sun muitakaan.

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Oh God bless our land of Malawi

Tästä kirjoitinkin joskus taannoin: Malawin vampyyrit


Juliet Jonesin Sydän

Oli mitä mainioin bändi. "Sitä muuttuu jänikseksi..." Niillä oli myös biisi "Albania". Sehän kertoi toisenlaisten sankareiden maasta, jossa Teräsmieskään ei saanut lentää selvinpäin.


No juu. Tuli mieleen kuriositeettinä kun taas ajelin koululle mukuloita opintielle. Kas kun joku seitsemänkymppinen kuurosokeadementikko meinasi taas päräyttää fillarilla kattilavalmistaja Hondan valmistaman isomman painekeittimen alle. Sieltä taas lähdettiin vilkkaalla tiellä täysin "yöstä" kadun oikeasta laidasta kääntymään vasemmalla häämöttävään risteykseen. Ei suuntamerkkejä, ei vilkaisuakaan olan yli takaa tulevaa liikennettä seuratakseen. Ei mitään. Tämä on sääntö, ei poikkeus kaikkien pyöräilijöiden keskuudessa.

Ihmettelin asiaa julkisesti pari viikkoa sitten ja selvisihän se. Ja nyt: Älkää käsittäkö väärin.

Pyöräilijä ja jalankulkija on tämän maan liikennesääntöjen mukaan katujen kuningatar (vuonna seitkytyhdeksän). Eli säännöt on laadittu em. ryhmien näkökulmasta. Auton pitää väistää.

Tällainen säädelmähän on mitä raikkain tuulahdus. Oikeasti. Minkä helevetin takia se pitäisi nimenomaan olla niin, että auto on kaupunkisuunnittelussa sun muussa se lähtökohta?

Paitsi että niin. Jos auto ja pyörä törmäävät, on suuri mahdolllisuus että pyöräilijästä pakenee ilma. Kas kun ihmisluonteen mukaisesti nuo edellä mainitut ryhmät sitten kävelevät keskellä tietä vaikka jalkakäytävät ovat kummallakin reunalla. He ylittävät kadun diagonaalisesti keskeltä risteystä. He vaihtavat fillarilla kaistoja sik-sak. Kaikki tämä kuolemaa halveksien ja päätä kääntämättä. Sinne vaan kadulle jalkakäytävältä ilman pienintäkään merkkiä aikeista.

On joskus aika pommituslennolla olleen olo kun tuolla sitä neljääkymppiä, mitä uskaltaa ajaa ettei kolise, suhaa.

Järjettömimmän säännön ja siten myös ehkä kuvaavimman jätin tänne: Jos pyöräilijä ajaa pysäköityä autoa päin, autoilija maksaa fillaristin kulut.

Muuta: Lauantaina haudattiin säilössä veivinsä heittänyt islamilaisen koulun 93-vuotias johtosheikki. Oli ollut jotain pientä rekkulaa tuolla kylällä. Tai oikeammin siellä oli ilmeisesti ollut hautajaisten yhteydessä rauhallinen protesti. No, joka tapauksessa kaikki taas kaappiin. Tuon edellisen episodin jäljiltä on vieläkin muutamia opettajia, oppilaita ja oppilaiden vanhempia jossain lomailemassa.

Sitten oli päässyt myös vissiin käymään niin, että eräs entinen ulkoministeri oli potkaissut kanssa ämpärinsä nurin valtion lomakeskuksessa. Hän oli ollut nauttimassa noista palveluista vuodesta 2001 lähtien. Heppu oli 16-vuotiaana liittynyt itsenäisyystaisteluun ja oli ihan oikeasti ilmeisesti vapaustaistelija parhaasta päästä. Suosittukin. Virheensä oli ollut capo tutti di capin arvostelu.

Tämän uutisen tarjosi hiekkamaiden uutiskanava. Se, onko uutinen totta, on sitten hänessä. Milläs tarkistat? Todennäköinen se kuitenkin on.

Anyways, tämä tammikuun puolenvälin tapahtuma oli nostattanut laineita ulko-eritrealaisten joukossa siinä määrin että puolueen Lontooseen kaavailema vuosittainen selkääntaputtelu konferenssi oli jouduttu turvallisuussyistä perumaan.

Olen myös ihaillen seurannut Etelä-Afrikassa tehtyä päätöstä alkaa pakkolunastaa sikäläisten valkoisten farmarien tiloja. En puhu nyt mitään oikeudenmukaisuuksista sun muista huomauttamalla, että hollantilaiset olivat siinä maassa ennen zuluja. Fakta. Khoi-khoit ovat sen maan alkuperäisiä asukkaita. Sen sanon, että kun naapurissaan on malliesimerkki Zimbabwe niin miten voi tulla moinen mieleen? Etenkin kun se 6% farmareista tuottaa 95% rapia 55 miljoonaisen valtion tarvitsemasta sapuskasta. On ne neroja.

Perjantaina suuntana Uganda. Safaria sun muuta likoille kotikulmia. Saatiin airbnb kaksi taloa vasemmalle meidän kotiportista. Täytyy pitää vaan huoli siitä ettei ole Patrian esitteitä matkalaukussa.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Ojasta noustaan, taas


Ei täällä muuta. Loppua kohden vitsikäs video, karvanaamoineen. Pottuja sun muuta tarpeellista saa kaupasta. Sakemannin kanssa tehtiin makkaraa ja näyte vietiin lihakauppiaalle. Porvari ajelee nykyään luu ulkona poppia soitellen pitkin vapaan Asmaran katuja. Lemmy pistää ajattelemaan mutta miettikääpäs tähän kontekstiin Roope Keväänteinin "Synnyimme lähtemään" tahi "Kunnian päivät"?

Lukenut paskahuusissa anopilta saamaani Juha Vuorisen valituskirjaa kuinka on ollut kovaa Maltalta Espanjaan muutto. No, hän kustantaa itse tarinansa... Ne sopivat kustannuspolitiikkaan.

Hengissä ollaan.